Glorantha-foorumi

Kalikos – Suomen Glorantha-seura ry:n keskustelufoorumi
Tänään on 23.09.2018 07:38

Kaikki ajat ovat UTC + 3 tuntia




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 2 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
 Viestin otsikko: Ropecon 2013:n tunnelmia
ViestiLähetetty: 31.07.2013 00:09 
Poissa
Ouroboros
Ouroboros

Liittynyt: 19.12.2001 03:00
Viestit: 3405
Paikkakunta: Helsinki
Ropecon on jälleen takana, joten jaanpa taas kokemuksia raportin muodossa. Kertoilkaapa ihmeessä muutkin Ropeconissa olleet omista kokemuksistanne.

Perjantai

Sain perjantaina tiedon, että HeroQuestin suomennoksen painos oli valmistunut. Niinpä kävin hakemassa kirjat matkalla Ropeconiin. Sain painosta viisi laatikkoa raahattavaksi, ja olikin varsinainen sankarimatka saada ne sujuteltua hotellihuoneeseeni, johon olin majoittunut maksimoidakseni Ropeconissa olemiseen käytettävissä olevan ajan.

Lähdin kahden HeroQuest-laatikon kanssa Dipoliin jo ennen Ropeconin alkua, sain ilmaislippuni ja etsin Kalikoksen pöydän. Tänä vuonna olimme saaneet pöydän aivan Larppi-infoa vastapäätä. Levittelin pöydälle Kalikoksen lakanan ja Glorantha-kirjallisuutta, luonnollisesti helmenä HeroQuestin uunituore suomennos. Väkeä kulki pöydän ohi paljon, mutta suhteellisen harva jäi tarkemmin katsomaan, ehkäpä siksi, että pöytä oli kapeassa kohdassa ja pysähtyjät helposti kulun tukkeena.

Viime hetkellä tulleiden yllättävien käänteiden vuoksi HeroQuestia oli myytävänä Kaubamassa, jossa olimme saaneet järjestettyä HeroQuestin samaan pöytään Myrrysmiesten ja Assathin Noitahovin kanssa. Yhdistyspöydästä kirjaa oli mahdollista saada jäsenetuna, jos hoiti jäsenmaksuasiat kuntoon. Sain lykättyä kirjan ilmaiskappaleen myös monille kirjaa tekemässä olleille ja itse asiassa Ropeconin aikana sain kaikki tekijäkappaleet toimitettua, osan jonkun toisen välityksellä itse kirjan saajalle. HeroQuestin suomennosta tutkineilta tuli hyvä palautetta, ja muutama ulkopuolinen arvostelija oli sitä mieltä, että suomennos on parempi kuin englanninkielinen alkuteos. Senhän me suomennoksen toimittajat jo tiesimmekin. :)

Viideltä oli aika suunnata seuraamaan Suomalaiset sankarimatkaajat -luentoa. Siinä Olorin ja Ugly Psycho selostivat, miksi HeroQuest oli suomennettu ja millainen peli on kyseessä. Olimme saaneet Ropeconiin taas vieraaksi Moon Designin Jeff Richardin, joka pääsi hänkin luennolla ääneen ja kertoi HeroQuestin taustoista. Yleisöä olisi mahtunut enemmänkin, ja useat samaan aikaan olleet roolipelien julkistustilaisuudet saattoivat verottaa kuulijoita.

Luennon jälkeen ehdin taas pitää vähän aikaa Kalikoksen pöytää, kunnes oli aika suunnata vetämään ensimmäistä peliäni: HeroQuestin suomenkielisillä säännöillä toiminutta kauhupeliä Suontaan kartanon arvoitus. Se sijoittui vuoden 1925 Suomeen ja Saarijärvelle, josta hahmot olivat perineet kartanon tuntemattomalta sedältään. Sinnepä he sitten matkustivat toisessa luokassa höyryveturilla, vaikka lippujen hankkimisessa oli hiukan haastetta, kun hahmojen rahatilanne oli heikko.

Suontaan kartanon arvoitus oli houkutellut täydet viisi pelaajaa, ja kuudes liittyi vielä mukaan ennen pelin alkamista. Pelissä oli valmiita hahmoja, joista yksi liittyi joukkoon vasta myöhemmin. Olin suunnitellut kuudennen hahmon siltä varalta, jos joku haluaisi mukaan kesken pelin, joten hahmon pelaajalla ei ollut aluksi juurikaan tekemistä. Viisi pelaajista oli samasta peliporukasta, joten he tunsivat toisensa jo etukäteen.

Käytin pelissä nopan sijasta kortteja eli jo aikaisemmassa Ropeconissa esiteltyjä Glorantha-tarotkortteja. Kortit toimivat ihan kivasti. Vaikka peli oli suunniteltu kauhupeliksi, siinä oli kyllä ehdottomasti enemmän naurua kuin kauhua. Voi miettiä sitäkin, kuinka mahdollista Ropeconissa on saada aikaan erityisen karmivaa tunnelmaa pelissä. Saattaa olla myös vaikea keksiä mitään sellaista, mikä voisi tehdä vaikutuksen kaiken nähneisiin roolipelaajiin, joille elävät kuolleet tai muut perinteiset kauhuainekset ovat tuttua kauraa. Kaikesta huolimatta peli oli oikein viihdyttävä, ja hahmot onnistuivat päätymään yllättävänkin hyvään lopputulokseen. Kukaan ei ehtinyt kuolla tai varsinaisesti seota, vaikka yksi hahmoista sai väliaikaisia mielenterveysoireita.


Lauantai

Lauantai alkoi minun osaltani Kalikoksen omalla saunatilaisuudella. Se vain kohtasi heti aluksi ongelmia: infossa ei kukaan tiennyt koko saunatilaisuudesta. Vihdoin saimme sentään avaimen ja pääsimme saunalle, mutta uusia ongelmia oli luvassa: sauna oli kylmä ja etäkytkentä rikki. Huoltomiehen piti tulla laittamaan sauna päälle, mutta eipä häntä kuulunut. Onneksi pääsimme lopulta toiseen saunaan ja saimme tarjottua löylyt vieraillemme Jeffille ja Ian Cooperille

Ennen saunomista ehdittiin rupatella Gloranthasta ja muusta. Jeff oli erityisesti paljon äänessä ja kertoili monenmoista. Sain tietää esimerkiksi Loralin saaresta sen, että saari päätyi Gloranthaan, koska Sandy Petersen halusi väen vängällä Gloranthaan hirviöitä täynnä olevan saaren. Jeffiltä jäi kyllä sen tarkempi selostus kertomatta. Siitäkin kuulimme, että Moon Designin periaate on hyödyntää laajasti Gregin muistiinpanoja, joita kuuluu olevan melkoiset määrät ja joihin vain harva on päässyt tutustumaan. Esimerkiksi Gloranthan lännestä Gregillä on ollut paljon tietoa, mutta perinteinen kuva lännestä on perustunut vain RuneQuestin Glorantha-paketin kuvaukseen, jonka pohjalle Jamie Ravell perusti oman länsikuvauksensa, joka taas ei sopinutkaan uuteen kanoniseen näkemykseen.

Saunatilaisuuden yhteydessä upea hetki oli se, kun pääseremoniamestarimme Spinosar luovutti Moon Designin ”päällikölle” Jeffille juhlarahan, joka oli täynnä Gloranthaankin sopivaa symboliikkaa. Yhtä mahtava oli laatikosta paljastunut Ralzakarkin pää, upeasti tehty yksisarvisnaamio, jonka seremoniamestari sai kunnian laittaa päähänsä päästäkseen Jeffin kuvaamaksi. Se tullaan varmastikin näkemään kansainvälisissä tapahtumissa, sen verran ihastunut Jeff siihen tuntui olevan viedessään sen mukanaan. Kolmantena Spinosar luovutti Jeffille juhlallisesti Glorantha-korttipakkoja, jotka edustivat uutta englanninkielistä prototyyppiä. Jeff jakoi niitä joillekin läsnäolijoille ja otti viedäkseen pakkoja myös maailmalle.

Saunan jälkeen ei jäänytkään kovin paljon aikaa ennen seuraavaa peliäni. Se oli Uponneen Thinobutun metsästys, jossa toisen ajan jumaltietäjät etsivät ennen ajan alkua meren alle jäänyttä kaupunkia. Pelissä oli neljä pelaajaa, jotka saivat luoda itse jumaltietäjähahmonsa saaden muutaman valmiiksi kirjoitetun jutun ja kotimaakuvauksen. Hahmojen luominen kesti turhankin pitkään, ja seuraavan kerran peluuttaessani sitä koetan varmaankin yksinkertaistaa hahmonluontia.

Itse peli oli mahtavan hauska, ja korttipakkani käytiin läpi moneen kertaan, koska ”nopanheittoja” oli runsaasti. Hahmot olivat hauskan persoonallisia ja täydensivät toisiaan. Jos HeroQuest mielletään yleisesti sankarillisuutta korostavaksi peliksi, niin tässä pelissä oli kyllä kosolti onnetonta rämpimistä. Hahmot yrittivät korjata laivansa pohjaa monella eri keinoilla – mm. kasvimagialla, sotilaita korjauksessa johtamalla ja kaupungilta työmiehiä palkkaamalla –, mutta lopulta erään EPH:n piti hoitaa homma, kun kortit eivät kerrassaan suosineet hahmoja.

Uponneen Thinobutun metsästys oli sen verran kiehtova peluutuskokemus, että koetan varmasti jossakin vaiheessa kirjoittaa sen viimeistellymmäksi skenaarioksi. Aika paljon improvisoin ja vedin kohtauksia hatusta. Alkuvalmistelut olisivat voineet olla paremmat, mutta minulta oli loppunut pelin valmisteluissa aika kesken. Peli päättyi vasta puoli kolmen maissa, ja kun kaikki pelaajat jaksoivat loppuun asti, ilmeisesti kokemus oli heillekin kiva.


Sunnuntai

Sunnuntaina minulla olisi ollut kolmas pelini: Omenapiirakan arvoitus. Pelaajia oli ilmoittautunut kaksi, mutta toinen pelaajista – joka oli hyvin nuori – halusikin mieluummin mennä aarrejahtiin, joten peli ei toteutunut. Sinänsä harmi, sillä olen yrittänyt sitä peluuttaa jo useita kertoja saamatta peliä aikaan. Silti kahdessakin pitkässä pelissä oli minulle tarpeeksi Ropeconiin.

Ollessani matkalla Kaubamajaan törmäsin sattumalta Spinosariin, joka houkutteli minut pelaamaan lyhyttä Glorantha-peliä korteillaan. Kolme ensimmäistä pakasta otettua korttia määrittivät hahmoani, joka oli tikkasoturina toiminut Ukkossuiston linkomies. Sain selville, että jokea pitkin oli tulossa musta kaleeri, joka uhkasi itsensä keisarin henkeä. Niinpä järjestin sille väijytyksen hyödyntämällä mostaliliittolaisia. Seuranneessa kamppailussa kohtasin jonkin draconisen olennon, jonka onnistuin lähettämään alamaailmaan saatuani uzit avuksi.

Spinosarin peli oli ihan hauska spontaani peli, joka tosin kyllä kesti pidempään kuin hän oli sanonut, mutta eipä minulla ollut kiirettä. Vähän korteissa häiritse heortilainen sisältö, joka ei sopinut hirveän hyvin ukkossuistolaiseen tarinaan. Tuntui esimerkiksi hassulta saada Heortin kortti, ja vaikka Vingan kortista sai irti kaikenlaista, sekin oli Ukkossuiston fiilikseen hiukan väärä. Tuollaista peliä olisi kiva itsekin peluuttaa spontaanisti, vaikkeivät improvisointitaitoni olekaan Spinosarin veroiset. Kukaties se toimisi Traconissa?

Kävin Kaubamajasta ostelemassa uusia suomalaisia roolipelejä. Mukaan tarttuivat Vihan lasten Keskushallinnon opas, Kärpänen (jossa todellakin roolipelataan kärpästä!), pieni kirjanen nimeltä Lohikäärmeliitto ja muinaiseen Egyptiin sijoittuva Lännen maat. Lännen maat vaikuttaa aiheeltaan kiinnostavalta, vaikken ole vielä ehtinyt siihen kunnolla tutustua. Sain myös oman kappaleeni Myrskyn sankareita sekä mukin ja t-paidan, koska olin ollut rahoittamassa peliä. Melidian jäi valitettavasti ostamatta, koska en huomannut sitä, mutta täytyneepä hankkia se myöhemmin.

Seurailin vähän aikaa Jeffin vetämää HeroQuest-peliä, mutta sitten oli lootin vuoro. Olin yllättäen aika korkealla loottilistalla korkeiden peluutustuntien vuoksi ja pääsin varmaan viiden ensimmäisen joukossa nappaamaan esineen loottipöydältä. Saaliikseni päätyi lautapeli Red November. Myöhemmin sain vielä Cyperpunk-kirjan Kun painovoima pettää ja Twilight 2000:n kirjaan Kööpenhaminaan. Lootti oli nyt Luolamiehessä ja tuntui tilana ahtaalta. Lisäksi nimiä ei tahtonut kuulla, kun lähellä mekasti joku porukka englanniksi, eikä lootin kuuluttajan ääni ollut tarpeeksi kantava. Ehkäpä aikaisempien vuosien tapaan pöydälle seisomaan nouseminen olisi auttanut asiaa?

Lootin jälkeen ehdin vielä seurata jonkin aikaa Jeffin peliä, ja siirryimme sitten Keltsuun nauttimaan juotavaa. Sain siellä nähdä hienoa Glorantha-aiheista kuvitusta ja otinkin heti talteen kuvat tehneen Glorantha-harrastajan yhteystiedot, jos hän osallistuisi vaikka Zinin seuraavan numeron kuvittamiseen. Jeffkin tuntui pitävän hänen näytekuvistaan.


Yleistä

Ropecon tuntui menevän taas yllättävän nopeasti. Nyt sen jälkeen on ollut vähän tyhjä olo, kun tuli tehtyä niin paljon valmisteluja sitä varten. Lisäksi töissä aamuvuorossa kyllä väsytti, kun uni oli jäänyt Ropeconissa turhankin vähiin.

Kalikokselle Ropecon meni taloudellisesti aika mukavasti. HeroQuestin suomennosta saatiin myytyä ja annettua jäsenille jäsenetuna reilut parikymmentä kappaletta. Jäsenmaksuja saatiin jonkin verran, vaikka niitä olisi voinut olla enemmänkin. Toivoisin, että saisimme aktivoitua jäsenkunnan maksamaan paremmin jäsenmaksuja.

Kalikoksen yhdistyspöytä oli valitettavan vähän aikaa miehitettynä. Osittain se johtui siitä, että lauantain saunatilaisuus venähti pitkäksi. Perjantain ja lauantain välisenä yönä Kalikoksen pöytä oli myös salaperäisesti kadonnut. Olivatkohan Sanomattoman sanan agentit olleet asialla? Kaubamajassa myyntipöydällä päivystäminen vei osan voimavaroista, joita olisi voinut ehkä muussa tapauksessa suunnata yhdistyspöydän pitämiseen, mutta vaikka olin ennen Ropeconia kriittinen Kaubamajalle, siellä saatu myynti oli ihan hyvä, eikä vastaavaan olisi varmaan ylletty pidemmällä yhdistyspöytäpäivystyksellä. Toivottavasti ensi vuonna kuitenkin myös yhdistyspöytä olisi paremmin esillä ja ehkä joitakin pöydän pitämiseen sitoutuneita kalikoslaisia siinä mukana.

Puheohjelmaa en ehtinyt seurata yhtään Kalikoksen luentoa lukuun ottamatta. Kaikki muu vei yksinkertaisesti niin paljon aikaa. Puheohjelma olisi varmaan ollut ihan kiinnostavaa, mutta asetan Ropeconissa pelit kuitenkin etusijalle. Kunniavieraista kumpikaan ei minua suuremmin kiinnostanut.

Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisin ehkä hengaillut enemmän kirjastolaisten kanssa, sillä HelMet-kirjastot olivat pystyttäneet Käpyaulaan oman pisteensä ja tuoneet kirjastoauton parkkipaikalle. En ehtinyt käydä moikkaamassa kirjastoautossa päivystäneitä kollegoita, ja Dipolissakin sain vaihdettua sanoja vain muutamien tuttujen kirjastolaisten kanssa. Vaikka olin kirjaston Ropecon-valmisteluissa vahvasti mukana, en tiedä tarkemmin, kuinka kirjastolla meni, vaikka ilmeisesti asiakkaita riitti ja asiakaskyselyn tavoitemäärä ylitettiin leikiten. Kirjasto sai myös jonkin verran roolipelikirjoja lahjoituksina, kun siitä oli tehty ihan oma mainoksensa.

Ropecon oli taas kokonaisuutena hieno kokemus. Oli todella kiva tavata vanhoja tuttuja ja tutustua aivan tuntemattomiin. HeroQuestin julkaisu oli tietysti tämän Ropeconin suuri hetki. Seuraavaksi on edessä syyskuun puolivälissä pidettävä Tracon, joka ei ole roolipelipainotteisuudeltaan lähelläkään Ropeconia mutta jossa on oma viehätyksensä. Ja tietysti nyt voi suunnata katseen myös jo seuraavaa Ropeconia kohti. Jospa Kalikoksella on silloin vaikka jo jotakin uutta julkaisua...


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Ropecon 2013:n tunnelmia
ViestiLähetetty: 07.08.2013 19:49 
Poissa
Keisari
Keisari
Avatar

Liittynyt: 30.01.2003 19:56
Viestit: 579
Paikkakunta: JKL
Tjoo, olikin tällä kertaa itselle vähän tynkäconi.

Perjantaina pääsi paikalle ihastelemaan pitkällisen pakerruksen tuotetta ja sain Matilta oman tekijäkappaleeni Hero Questista kouraan. Vähän aikaa ehti edustamaan Kalikoksen pöydässä ja sitten olikin jo kiire julkkaritilaisuuteen, johon vähän yllättäen osallistuin lopulta puhuvanakin osapuolena. Itse olin ihan tyytyväinen paikalla olleeseen väkimäärään, joka vielä loppua kohden kasvoi, sekä yleisön aktiiviseen kyselyyn pelistä ja sen julkaisun vaiheista. Oli hienoa saada tilaisuuteen myös Jeff paikalle sanomaan pari sanaa pelistä. Valmistelupuolella oli tosiaan vähällä mennä hommat puihin kirjan myynnin kanssa, mutta onnesta Myrrysmiehet riensi apuun.

Julkkaria seuranneen pari tuntia taisi taittua ulkomaan vahvistusten & kumppaneiden kanssa, minkä jälkeen kerkesin jopa kuuntelemaan Kevin Wilsonin turinointia. Mielenkiintoista settiä, vaikka 2h ajasta 1,5h jäikin kysymyksille. Tämä jäikin sitten ainoaksi ohjelmaksi, mitä tänä vuonna ehdin seuraamaan.

Lauantain ohjelma omalta osalta koostui Nysalorin jo mainitsemasta saunatilaisuudesta kaikkine mutkineen, sekä sen jälkeen Keltsussa istuskelusta gloranthaväen kanssa, kunnes he suuntasivat omille teilleen ja minä etsimään kavereita. Siinäpä se varsinainen coniosuus itseltä sitten olikin, sunnuntaina ei ehtinyt kuin ovelta kyytiläisiä noukkimaan.

Mutta hienoa oli että HQ saatiin ajoissa pihalle (ja jäi vielä pari tuntia varaakin!), vastaanotto tuntui sille olevan hyvä ja vieraiden kanssa oli hauskaa. Jos sitä ens vuonna ehtis taas vaikka kuuntelemaan pari puheohjelmaakin...

_________________
In all of nature's sorcery
The most bewitching entity
Hell can have no fury
Like the rising of the storm…


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 2 viestiä ] 

Kaikki ajat ovat UTC + 3 tuntia


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja.

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
POWERED_BY
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com