This is a translation of The Story of the Sword of Dwya Nanga, originally by Simon Bray

Ennen muinoin Laskalin kansan keskuudessa eli mahtava kuningas. Hän hallitsi viidakkoheimoja rautaisella otteella. Vallitsi järjestys ja kamala pelko anarkiaa kohtaan. Kuningas oli kuitenkin aldryamien vihollinen, ja jokaisena kasvukautena nämä hyökkäsivät tuhoamaansa hänen maansa. Kuningas oli viisas, ja niinpä hän kääntyi aseseppänsä puoleen ja käski tämän takomaan rautaisen miekan, jolla voisi tappaa Errinorun pahat lapset. Miekka valmistui, mahtava kaksiteräinen esine.

Miekka oli kuitenkin kummallinen, sillä sen terissä olivat sanat "Dwya Nanga" tai "Soturi saapuu" paikallisella kielellä. Sanoja ei saatu poistettua vasaroimalla tai takomalla. Kuningas huomasi, että aseella oli voima tappaa itse puitakin, ja hän käytti sitä kukistaakseen jopa Vihernoidan pahan neuvoston. Rauha ja järjestys palasivat hänen mailleen.

Monia vuosia sen jälkeen kulki Laskalin metsissä fonritilainen mies, ja hän kuuli äänen. Ääni kertoi hänelle, että hänen ensimmäinen vaimonsa kantoi lasta, ja Azmuradin, tuhon herran, määräyksestä hänen oli nimettävä lapsi Dwya Nangaksi. Masarini oli hyvä ja hurskas, ja niinpä hän palasi taloonsa ja nimesi poikansa, kuten häntä oli käsketty. Lapsi oli suuri kuin titanoteeri ja yhtä vahva myös. Hän oli mahtava soturi, mutta hänellä ei ollut miekkaa, joten hän ei voinut päästä jannin armeijaan. Eräänä päivänä kun poika oli laittamassa ruokaa, tulisijasta ilmestyi tulihenki ja kertoi hänelle Dwya Nangan miekasta. Virkkamatta isälleen sanaakaan poika lähti etsimään onneaan.

Viidakkoheimojen kuningas kuuli Dwya Nangan tulosta eikä halunnut menettää lempiasettaan. Hän päätti huiputtaa poikaa asettamalla miekan lähteen pohjalle, joka oli täynnä miekkoja, siinä toivossa, ettei Dwya Nanga koskaan löytäisi oikeaa miekkaa. Kun Dwya Nanga lähestyi viidakkokuningasta, kuului voimakas kilinä ja miekka nousi lähteestä ja asettui pojan käteen. Hän oli nyt oikea soturi.

Viidakkokuningas kumarsi Dwya Nangan edessä ja vannoi uskollisuutta sille, jota jumalat olivat siunanneet. Dwya Nangasta tuli mahtava kenraali Istam Ensimmäisen armeijassa, ja hänen sukunsa kasvoi mahtavammaksi, kunnes se oli yksi koko Afadjannin voimakkaimmista. Suku väitti, että heidän voimansa oli miekassa ja että ilman sitä he olisivat hukassa.

© 1998 Simon Bray.

Käännös: Matti Järvinen.